Historiallisesti on selvää, ettei Eenok 1 Moos 5. luvussa ei ole kirjoittanut 1. Eenokin Kirjaa.

Tässä tuo paikka, jossa Eenok mainitaan. Huomaa nimi Hanok. Joku käyttää Henok. Samasta henkilöstä on kyse: 1 Moos 5:21-24.
"Kun Hanok oli kuudenkymmenen viiden vuoden vanha, syntyi hänelle Metusalah.
Ja Hanok vaelsi Metusalahin syntymän jälkeen Jumalan yhteydessä kolmesataa vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä. Niin oli Hanokin koko elinaika kolmesataa kuusikymmentä viisi vuotta. Ja kun Hanok oli vaeltanut Jumalan yhteydessä, ei häntä enää ollut, sillä Jumala oli ottanut hänet pois. "

Tietenkin on monia, jotka uskovat tämän Eenokin todella kirjoittaneen 1. Eenokin Kirjan. Jotenkin saaneen sen sitten laitettua arkkiin turvaan, sittemmin kadonneen. Uskovat tätä kirjoitelmaa pidettynä Jumalan Sanana, ja sitten kadonneen. Kunnes etiopiasta sitten löytyi tekstiä.

Palaan yläasteelle muistoissa hetkeksi. Eräs luokkakaverini kovaan ääneen totesi: "joku on saanu hyvät rahat, kun on kirjottanu Raamatun". Hänen argumenttinsa oli se, että emme voi olla varmoja Raamatun kirjoittajista.
Tietenkin jos systemaattisesti pyrimme kieltämään esimerkiksi historiantutkimuksen mahdollisuuden selvittää antiikin ajan asioita, voimme sulkea silmämme. Tai mikäli maailmankatsomuksellisesti tulisi pyrkiä kieltämään mahdollisuus, että Raamatun kirjoittajat dokumentoivatkin niitä ihmeellisyyksiä, mitä näkivät. On asia tällöin eri. Se on kieltämisen defenssi.

Raamatun tekstejä, sekä Raamatun argeologiaa on tutkittu suuret määrät. Raamatun 66:sta kirjasta 10:n kirjoittajasta ei ole yksimielistä varmuutta.  Viitteitä on tunnettuihin Raamatun henkilöihin, mutta yksimielisyyttä ei näistä ole. Ja esimerkiksi Psalmit koostuvat usean kirjoittajan tekemistä säkeistä.

Miksi selitän tästä? Tämä liittyy olennaisesti siihen, miksi kaikkia kirjoitelmia joita on tuotettu Raamatun henkilöiden nimissä, ei ole laitettu Raamatun kaanoniin. On muodikasta väittää, että "Raamatusta on poistettu sitä ja tätä". Historiallisesti meillä ei ole mitään syytä väittää näin. Ainoastaan maailmankuvallisesti tuo väite on merkittävä.

Yksi syy, miksi moni teksti ei ole sisältynyt koskaan Varhaisseurakunnan kunnioittamiin Kirjoituksiin on väärä päällekirjoitus. Apostolisuus oli yksi kolmesta kriteeristä, mikä vaadittiin siihen, että Alkuseurakunta ja apostolit tekstiä levittivät. Pelkkä apostolin tai muun tunnetun Jeesuksen seuraajan nimi ei riittänyt. Tällaisia ovat mm. Pietarin evankeliumi, Tuomaan ja Marian evankeliumit, Johanneksen ja Paavalin teot, Barnabaan kirje ja Pietarin ilmestys.
Ei ole olemassa historiallista aineistoa siitä, että Alkuseurakunta olisi hyväksynyt pseudepigrafit. Sen sijaan on aineistoa juuri päinvastaisesta. Oletko kuullut 3. Korinttilaiskirjeestä? Sellainenkin on. Käsittääkseni ihan linjassa 1. ja 2. Korinttilaiskirjeen kanssa. Miksi se ei ole Raamatussa? Koska sen kirjoitti seurakunnan vanhin, ei Paavali. Paavalin nimiin se oli kuitenkin laitettu. Veikkonen menetti virkansa. Alkuseurakunta ei hyväksynyt ainoatakaan väärällä nimellä kirjoitettua kirjaa kaanoniin. Kaiken tuli olla avointa. Tämä onkin Raamatun vahvuus.

Miten tämä liittyy Eenokin Kirjaan? 
Siten, että väärä päällekirjoitus on YKSI syy, miksi se ei ole koskaan ollut hebrealaisten eikä alkuseurakunnan levittämissä ja opettamissa Kirjoituksissa.

Jonkun muun kirjoittama teksti profeetallisen hiljaisuuden aikana

On monia keinoja kirjallisuuden tutkimuksessa, historian tutkimuksessa jne määritellä onko kyseessä juuri Paavalin kirjoittama, Jesajan tai Eenokin kirjoittama teksti.

Yksi huomioni, minkä voit itse tarkistaa, liittyy persoonamuotoon. Eenokin Kirjan sanotaan olevan kokoelma monen eri kirjoittajan teksteistä, ja siltä se myös vaikuttaa.

Mietipä seuraavaa, ja laita ______ kohtaan aina oma nimesi. Kirjoittaisitko sinä tähän tyyliin tärkeistä asioista, joita itse Iankaikkinen Jumala sinulle näyttää? Siis kuvausta niistä tapahtumista, joissa kertojana olet sinä itse?

"Minä menin, ja enkeli seurasi minua. Hän otti minua kädestä ja näytti salaisuuksista kaikki. Siinä hetkessä henki kuljetti _____ taivaaseen ja minä näin siinä kaikkea ihmeellistä".
(lainausmerkeissä vahvasti muunneltu tekstinpätkä, mutta alkuperäinen on tuossa kuvassa)

Voit tehdä testin. Lataa jokin Eenokin Kirja, vaikka tuolta linkeistäni. Avaa se. Paina ctrl + f, niin sinulle aukeaa hakutoiminto. Katso kuinka monta kertaa Eenok puhuttelee itseään Eenokina. Laitan tähän muutamia esimerkkejä. Ei tällaista pomppimista persoonien välillä ole missään Raamatun tekstissä, tekstissä joiden kirjoittajat tunnetaan.

Ensin teksti kertoo että Eenok sitä tätä, ja seuraavassa lauseeessa jo muuttuu kirjoitustyyli minä-muotoon. Tällaiset tekijät kertovat joko siitä, että kirjoittaja oli epäjohdonmukainen tai huono kirjoittamaan (Saneleeko Iankaikkinen Jumala sellaista?) tai teksti on koottu usean eri kirjoittajan teksteistä. Vertaa antamiani tekstipaikkoja Eenokin Kirjasta Raamattuun. Onko missään Raamatussa tällaista pomppimista persoonista toiseen. Minästä häneen, ja saman kirjoittajan samaa tekstiyhteyttä?

Mistä voi päätellä tekstin kirjoitusajankohdan?

Esimerkiksi siitä, että käytetään tiettyjä sanoja ja ilmauksia, jotka kertovat ajankohdasta. 1970-luvulla kirjoitetussa tekstissä ei ole "sosiaalista mediaa", 1930-luvun runoissa ei kerrota toisesta maailmansodasta. Palaan tähän myöhemmin.